Renessanssiajan pukeutuminen oli aikakautensa peili ja samalla visuaalinen ylistys ihmisen luovuudelle ja estetiikan tajulle. Tämä aikakausi, joka ulottui suunnilleen 1300-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta 1600-luvun alkuun, oli täynnä taloudellista, taiteellista ja tieteellistä uudistumista, mikä heijastui vahvasti myös muodin kehityksessä.
Renessanssissa pukeutumisen keskiössä oli yksityiskohtien runsaus ja materiaalien laatu. Kangasmateriaalien kirjo oli laaja ja ylellinen: kullan ja hopean sävyt, sametit ja silkki olivat erityisen suosittuja. Värit kertoivat usein kantajansa yhteiskunnallisesta asemasta – mitä rikkaampi ja voimakkaampi väri, sitä korkeampi asema kantajalla yleensä oli.
Naisten vaatetuksessa korostettiin muotoja: erityisesti vyötäröä kavennettiin korseteilla, kun taas hameet valuivat kerroksittaisin aivan maahan asti. Yläosassa oli usein runsaat puhvit ja hihat, jotka lisäsivät näyttävyyttä ja loistoa. Lisäksi päähineet ja hiuskoristeet olivat keskeinen osa naisten muotia. Myös hiusten muotoilu oli tärkeää, ja eri aikakauden vaiheet toivat mukanaan erilaisia muotihiusmalleja.
Miesten vaatetus puolestaan keskittyi voimakkaampien olkapäiden ja solakan siluetin luomiseen. Asukokonaisuus saattoi koostua esimerkiksi tiukasti leikatuista päällystakeista, jotka oli usein koristeltu kirjonnalla ja jalokivillä. Myös miesten pukujen värit ja yksityiskohdat olivat rikkaita. Jalkaan vedettiin usein pitkät sukkahousut ja jalokivillä koristellut kengät.
Yksi renessanssin ajan erityispiirteistä pukeutumisessa oli nimenomaan mittatilaustyönä tehtyjen vaatteiden korostuminen, mikä korosti vaatteiden kantajien yksilöllisyyttä ja henkilökohtaista tyyliä.
Renessanssin pukeutumisen loisto ei liittynyt pelkästään ulkoiseen koreuteen, vaan sillä oli usein myös symbolisia merkityksiä. Tietyt leikkaukset, värit ja kuviot saattoivat kertoa esimerkiksi uskomuksista tai poliittisista kytköksistä.
Kaiken kaikkiaan renessanssin pukeutumiskulttuuri oli rohkea yhdistelmä traditionaalisia elementtejä ja uudenlaisia kokeiluja. Se heijasteli aikansa maailmanmuutoksia ja ihannoi ihmisen kykyä luoda, muotoilla ja ilmentää kauneutta arkielämässä. Tämä ajanjakso nostaakin esille muodin merkityksen yhtenä aikakauden kehityksen ja itseilmaisun tärkeimmistä keinoista.